⏳

Kun puntarissa on vauvan terveys ja kummatkin selviäminen. Kipu on vaikee käyttää mittarina milloin lähteä, varsinkin kun on minä joka mieluummin on kotona kuin siellä kaksilla niin. Miten tulkita kipua ja tehdä päätöksiä sen pohjalta.

No tilanne ei ole helpottanut, se nyt toisaalta olikin tiedossa ettei tää kipu enään häviä. Se pahenee kaikesta provosoivasta, jo vauvan liikkeetkin riittää siihen. Oon mestari peittämän kipua. Se kipu näkyy vasta kun se on sitä kategoriaa että kuolema tulee. 

Maanantaina soitin polille mut koska teksti ei näkynyt kätilö ohitti koko asian ja edellisten perusteella käski vain ottaa panadol että pötköttää. Hiukan ärsytti mutten jaksa vääntää asiasta. Eilen teksti on kuitenkin tullut jo näkyviin kun neu kanssa sitä sitten tuumailtiin. Ensinnäkin a panadol on hyödytön se ei auta vaikka 3,5g päivässä otat. Raja on 3g mut luvalla ylitetty. 

No tuon keissin takia oon mennyt tietynlaiseen lukkoon en osaa selittää mut tavallaan ei tee mieli soittaa sinne oli mikä tahansa. Kuolen enemmin kotiin kun rupean vääntää vielä jonkun idiootti kätilön kanssa asiasta.

Unettomia on yöt kun kipu on ihan vittumaista myös vaakatasossa. Ei siis helpota pötköttämälläkään.

Oon väsynyt ja super kipeä. Pääkään ei toimi ihan täysillä kun koittaa keskittyä selviytymiseen. Unohtelen sanoja, asioita mitkä normaalisti tulee ihan liukuhihnalta ja kirjoittaminen on vaikeaa. Joten älkää ihmetelkö kirjoitus virheitä.

Vaikka samaan aikaan toivoo että kipu loppuu huolettaa vauvan pärjääminen. Vaikka ollaankin jo yli 34 viikon ollaan vielä kuitenkin kaukana täysaikausuudesta. Tiiän kuitenkin että näillä viikoilla syntyneet yleensä pärjäävät hyvin mitä nyt kuitenkin jotain pieniä alkuvaikeuksia saattaa olla.

Tänään kuitenkin pitää mennä kaksille, ois sype käynti. En kyllä tiedä onko siitä nyt mitään iloa kun oon aika turra jo kaiken suhteen mut käydään sitten vaikka huvikseen. En kyllä tiedä miten kävelen niin pitkiä matkoja kun selkää ei pysty ton kivun takia suoristaan ja jokainen askel pahentaa kipua. Siihen vielä maski naamaan ni avot, jospa ei ainakaan pyörry ulkosalle johonki parkkipaikalle.

Erittäin ihanaa suorastaan tämä oleminen tällä hetkellä. Kuitenkin oma on syy miksi tässä nyt ollaan.