Ups

Tai argh. Alkuun olin niin tyytyväinen kun arvot pysyi hyvinkin maltillisina mut jostain syystä ne nyt ovat erittäin noususuunnassa ja radi napsahtaa ihan just.

Tänään aloin kirjaa jo ruokapäiväkirjaa niin nään miten tietyt vaikuttaa verensokeriin. No testimielessä ranskikset nakeilla tunnin arvo 7,6 hups. Raja 7,8. Leipä ei edes nosta noissa määrin mut veikkaan että toi peruna on aika nou nou

Paasto jo toista päivää 5,4. Kuulemma jos jatkuvasti on toi niin pitää miettiä jatkoa ihan tähän asiaan erikoistuneen ihmisen kanssa. 

Tätähän mä kaipasin suorastaan lisää käyntejä kaksilla, ihan niin kuin niitä ei olisi jo tarpeeksi. Varsinkin nyt loppua kohden sype kätilön luona ois tarkoitus vierailla ja muut seurannat mitä mulla nyt on. 

Samalla koittaa motivoitua hoitaa koulu juttuja vielä kuukauden verran ainakin. Sain kyllä B lausunnon sairauspäivärahaan mut mietin et jos nyt kuitenkin saisin ilman sitä sinniteltyä. 

Täs nyt pakkasten takia oltu veean kanssa kotosalla pari päivää ja Aada kulkenut taksilla. Joni tehnyt aamua ja aika perus lepposaa ollut. Jos ei ota huomioon tätä härdelliä taustalla mut kuten oon aiemminkin jo maininnut oon näistä kotona pyrkinyt oleen hiljempaa.

Aada esim huolestuu herkästi ja on yli empaattinen. Ei ole 6 vuotiaan tehtävä huolehtia tälläsistä joten sen takia lapsia en lääkäri käynneille oo ottanut kuin ihan hätä/pakko tilanteessa. Veea ei nyt onneksi vielä ihan kaikkea hoksaa mut kuitenkin. Lapsen tehtävä on olla lapsi ei joutua käsitteleen aikuisten asioita näin varhain. Kuten Aada itekkin sanoo "leikki on lapsen työtä"

Mä haluan antaa omille hyvän lapsuuden, vähän kuten omakin on ollut tietty miinustettuna ne negatiiviset kokemukset. Kuitenkin oma on ollut turvallinen ja meillä on ollut kaikki mitä hyvään tulevaisuuteen tarvitsee. Mun vanhemmat ovat ihan mahtavia isovanhempia ja harmi kun asutaan näin kaukana. Veealla hirvee ikävä ollut ja pari päivää mummista puhunut koko ajan kuin haluaa mummin kanssa tehdä vaikka ja mitä.

Mua huvittaa kun aina sanoin et aijon olla ihan erilainen vanhempi kuin omat no aika paljon on samaa, toki mulla on tää ostelu taipumus ja tykkään hemmotella tyttöjä.

Harmittaa kun nyt raskauden takia en oo pystynyt näitä elämys kokemuksia tytöille järjestään ja ulkoilukin muualla kuin omassa pihassa käy haastavaksi. Onneksi Joni on tyttöjä kuskannut mukanaan niin ovat saaneet erilaista tekemistä.

Mä ootan kesää ja sitä kun saadaan mökki valmiiksi. Kesä yöt keskellä ei mitään omalla porukalla ja ne maisemat. Vaikka mökki onkin aika alkeellinen ilman juoksevaa vettä ja sähköt gaatista on siinä omanlaisensa viehätys. Päästä takaisin sinne missä suurimman osan lapsuuteni viikonlopuista vietin. Kun tää raskaus on muisto vain ja toukkakin sylissä on niin paljon helpompi olla. 

Mua harmittaa et muutama aiempi teksti on omalla tavallaan olleet niin surullisia. Mut toivottavasti te lukijat ymmärrätte et tää on yks kanava mitä kautta tällä hetkellä käsittelen niitä tunteita. Vaikka sun oma elämä ois ollut helppoa kaikilla se ei ole. Mä haluan tuoda myös näitä ei niin positiivisia juttuja ulos myös koska en halua elää kiiltokuva elämää ja se et on ok tuntea niitä tunteita. Se ei tee kenestäkään yhtään vähempää tai huonompaa. Ollaan kaikki niin erilaisia, eri ongelmia ja tapoja niitä ratkaista. Äidin ei tarvitse olla kiveä ja kestää kaikkea. Oikeus tunteisiin säilyy lapsien saannista huolimatta.