Arki sairaslomalla on hiukan tylsähköä. Herkästi päivät toistaa toisiaan. Noh Aada onneksi saa hoidossa päivällä touhuta kavereiden kanssa. Menee kahdeksaksi ja haen kolmelta. Oli tosiaan tauolla hoidosta siellä vallinneen "lois" epidemian vuoksi ja reilu pariviikkoa kotona vietti mun kanssa. Ikävähän siinä parhaita kamuja tuli ja niin oli ollut myös kavereilla päikyssä. Tytöillä ollut kuulemma nyt tosi kivoja leikkejä eikä Aada millään haluaisi kotiin lähtee kun äitee liian aikaisin tulee hakemaan. Mukava että on saanut tosi hyviä kavereita ja toivottavasti ystävyys jatkuisi peruskoulussa myös.
Kirppusta kävin eilen moikkaan neuvola lääkärin luona ja ultrassa saatiin melkein kilo painoarvioksi. On ottanut melko äkäisen kasvupiikin ja pitkäjalkainen neiti siellä potkii menemään. Ainoa mitta mikä oli viikkoihin nähden pienempi on keskivartalon, mutta sekin enään parin päivän heitolla. Näillä viikoilla kuitenkin jo näkyy yksilöllinen kasvu eikä meistä kukaan ole samanlainen.
Muutenkin yleistilanne oli hyvä. Tehostetulla levolla ollaan saatu tilanne stabiiliksi ja lääkäri tuumas että jatkaa samaan malliin. Eli vältä kaikkea mikä supistelua aiheuttaa. Kuitenkin nyt loppuun asti seurataan tiheämpään ja uusi aika kahden viikon päästä.
Toivon että Kirppunen ees jouluun asti tuolla aikaansa viettelis silloin oltas jo rv36 jolloin ei haittaa vaikka päättäisin tulla.
Ainoo v mäinen vaiva mikä alkoi eilen on vasemman käden kipuilu, yhtäkkiä kun sohvalla Aadaa yritin halata läivähti tympeä särky hartiasta sormiin. Vaikuttaa hiukan hermopinteeltä, käsi puutuu, sormet ovat tunnottomat ja outoa kipua nivelien kohdalla. Pahenee tietyissä asennoissa. Välillä ei tunnu ollenkaan kipeältä. Lihas peräistä se ei ole. Ei ainakaan tunnu mitään selviä jumeja niska seudulla eikä kädessä. No pitää ottaa tää puheeksi neuvolassa tai jos oikein pahaksi äityy soitella terkkarille lääkärin aikaa.
Oikean jalan polvi on myös päättänyt että nyt on hyvä hetki alkaa kipuilemaan. Siinä on jonkin sortin rasitus vamma jos uj terveyskeskukseen lääkäriä voi uskoa. Ikivanha vaiva mikä aina silloin tällöin on ongelma. Pahempi on tuo oikea lonkka jossa jonkin sortin nivelrikkoa vissiin ja joutuu aina kipujen pahentuessa kortisonia siihen ottamaan kun tulehtuu rasituksen takia.
On se mahtavaa kun on vain 23 vuotta ja vaivoja riittää useamman A4 verran lääkärien kirjaamana. Välillä sitä miettii et millaseksi tää tästä ajan myötä menee mut päivä kerrallaan. Luultavasti näitä vaivoja joutuu leikkauttaa jossain vaiheessa mutta se on sitten sen ajan murhe. Eniten päähän ottaa tuo työtapaturman takia revennyt kiertäjäkalvosimen repeämä kädessä. Se on tuorein juttu ja kävi viime talvena työtehtävissä. Senkin hoito nyt paussilla tän saikun takia.
Ah kivuton päivä, sitä en muistakaan enään. Eikä kukaan joka ei elä jatkuvan kivun kanssa ymmärrä miten paljon se vaikuttaa henkisesti että joka päivä joutuu käymään taistelun selvitäkseen muille ehkä erittäinkin helpoista toimista. Se on syy miksi oon välillä erittäin kiukkuinen ja ei vaan jaksa säätää mitään ylimääräistä draamaa kun olo on niin älyttömän p. Mutta toivottavasti joku päivä vielä pääsis ees pahimmista eroon ja lähes kivuttoman päivän sais kokea vielä kerran.
Kirppusta kävin eilen moikkaan neuvola lääkärin luona ja ultrassa saatiin melkein kilo painoarvioksi. On ottanut melko äkäisen kasvupiikin ja pitkäjalkainen neiti siellä potkii menemään. Ainoa mitta mikä oli viikkoihin nähden pienempi on keskivartalon, mutta sekin enään parin päivän heitolla. Näillä viikoilla kuitenkin jo näkyy yksilöllinen kasvu eikä meistä kukaan ole samanlainen.
Muutenkin yleistilanne oli hyvä. Tehostetulla levolla ollaan saatu tilanne stabiiliksi ja lääkäri tuumas että jatkaa samaan malliin. Eli vältä kaikkea mikä supistelua aiheuttaa. Kuitenkin nyt loppuun asti seurataan tiheämpään ja uusi aika kahden viikon päästä.
Toivon että Kirppunen ees jouluun asti tuolla aikaansa viettelis silloin oltas jo rv36 jolloin ei haittaa vaikka päättäisin tulla.
Ainoo v mäinen vaiva mikä alkoi eilen on vasemman käden kipuilu, yhtäkkiä kun sohvalla Aadaa yritin halata läivähti tympeä särky hartiasta sormiin. Vaikuttaa hiukan hermopinteeltä, käsi puutuu, sormet ovat tunnottomat ja outoa kipua nivelien kohdalla. Pahenee tietyissä asennoissa. Välillä ei tunnu ollenkaan kipeältä. Lihas peräistä se ei ole. Ei ainakaan tunnu mitään selviä jumeja niska seudulla eikä kädessä. No pitää ottaa tää puheeksi neuvolassa tai jos oikein pahaksi äityy soitella terkkarille lääkärin aikaa.
Oikean jalan polvi on myös päättänyt että nyt on hyvä hetki alkaa kipuilemaan. Siinä on jonkin sortin rasitus vamma jos uj terveyskeskukseen lääkäriä voi uskoa. Ikivanha vaiva mikä aina silloin tällöin on ongelma. Pahempi on tuo oikea lonkka jossa jonkin sortin nivelrikkoa vissiin ja joutuu aina kipujen pahentuessa kortisonia siihen ottamaan kun tulehtuu rasituksen takia.
On se mahtavaa kun on vain 23 vuotta ja vaivoja riittää useamman A4 verran lääkärien kirjaamana. Välillä sitä miettii et millaseksi tää tästä ajan myötä menee mut päivä kerrallaan. Luultavasti näitä vaivoja joutuu leikkauttaa jossain vaiheessa mutta se on sitten sen ajan murhe. Eniten päähän ottaa tuo työtapaturman takia revennyt kiertäjäkalvosimen repeämä kädessä. Se on tuorein juttu ja kävi viime talvena työtehtävissä. Senkin hoito nyt paussilla tän saikun takia.
Ah kivuton päivä, sitä en muistakaan enään. Eikä kukaan joka ei elä jatkuvan kivun kanssa ymmärrä miten paljon se vaikuttaa henkisesti että joka päivä joutuu käymään taistelun selvitäkseen muille ehkä erittäinkin helpoista toimista. Se on syy miksi oon välillä erittäin kiukkuinen ja ei vaan jaksa säätää mitään ylimääräistä draamaa kun olo on niin älyttömän p. Mutta toivottavasti joku päivä vielä pääsis ees pahimmista eroon ja lähes kivuttoman päivän sais kokea vielä kerran.
Kommentit
Lähetä kommentti