Päivä mun sukissa

Heräät ekan kerran neljän aikaan ja käyt lämmittään vauvalle maitoa. Sen jälkeen ehkä hyvällä tuurilla nukut vielä kaksi tuntia kunnes Aada hyökkää yläkertaan höpöttään.

Sitten ylös. Ekana Veean aamutoimet, vauva sen jälkeen lattialle puuhasteleen ja keittiöön Aadalle aamupalaa laittaan. Siinä samalla laitat pussin tekeytyyn sheikkeriin. Vauvalle maitoa ja pilttiä.

Siinä sitten olla öllötellään ja jos kelit sallii ulos mennään. Muuten kotihommia. Paitsi tänään. Tänään värjäilin hiuksia aamusta ja pakkeloin itseäni. Joni edelleen lomalla niin mulla on ollut hiukan enemmän aikaa itselleni. Aamu oli ihan jees alkuun perus olot ja säryt mitä nyt normaalisti muutenkin on.

Hei et sä kuulosta kipeältä tai näytäkkään siltä. Ei se aina näy eikä kuulu. Mulla alkaa näkyä ja kuulua vasta kun tilanne on välitöntä hoitoa vaativaa.

Niistä ei tuu puhuttua juurikaan ja lähipiiri on vain tietoinen niistä lukemattomista lääkäri käynneistä. Oon tänne jonkin verran avautunut niistä mitä multa tällä hetkellä löytyy. Kipu kun on ollut osa mun päiviä jo useamman vuoden ajan. Siihen turtuu ja oppii elämään se seuralaisena. Kuitenkin joinakin päivinä kun homma menee ihan uusiin sfääreihin.

Niin tänään ja kun pitkään aikaan ei ole käyttänyt tiettyä lääkettä niissä määrin mitä tänään voi saada hyvinkin mielenkiintoisen olotilan. Nyt sitten kivun lisäksi joutuu kestään huonoa ja erittäin omituista oloa. Onneksi Joni on kotona niin voin levätä eikä tarvitse väkisellä selviytyä.

Tänään en siis tehnyt juuri mitään. No huomenna on uusi päivä ja paljon paljon tehtävää. Jospa hiukan parempi kuin tänään.